Pyhästä ehtoollisesta kiirastorstaina 2010

Savonlinnan Tuomiokirkko

Luuk 22:14-22 (Tukeutuen Lutherin Isoon katekismukseen)

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

 

Kiirastorstaina Jeesus söi opetuslastensa kanssa perinteisen pääsiäisaterian. Näin hän jätti heille jäähyväiset ennen kärsimistään ja kuolemaansa. Samalla hän teki toisen teon, asetti pyhän ehtoollisen.

 

Ja se on erittäin tärkeä asia. Sanoihan että ehtoollinen on ”uusi liitto minun veressäni”.

 

Uusi liitto. Eli ”uusi testamentti”. Vanha liitto eli ”vanha testamentti” ihmisten ja Jumalan välillä tuli Mooseksen ja 10 käskyn kautta. Israelin kansa otettiin niitten kautta liittosuhteeseen Herran kanssa. Mutta nyt Jeesus sanoi, että oli tullut ”uusi testamentti”, parempi ja armollisempi liitto Jumalan ja ihmiskunnan välille. Se liitto toteutuisi hänen ruumiinsa uhrin avulla, hänen ristillä vuotavan verensä kautta. Ja niihin pääsee käsiksi ehtoollisen leivässä ja viinissä. Siksi niissä on kyse ”uudesta liitosta”.

 

Mikä voi olla ihmiselle tärkeämpää kuin päästä yhteyteen armollisen Jumalan kanssa? Ei mikään. Jos ehtoollinen on se liitto, on totisesti syytä tarkastella sitä..

 

On oltava selvillä ainakin seuraavista asioista: 1) Mitä ehtoollinen on?, 2) Mitä hyötyä ehtoollisesta on? ja 3) Miten ehtoollinen otetaan vastaan?

 

Ensiksi siis siitä, mitä ehtoollinen on.

 

On ymmärrettävä, että ehtoollinen ei ole kenenkään papin tai kirkon keksintöä. Jeesus itse on määrännyt sen eli asettanut sen. Hän teki sen viimeisenä asiana ennen kuolemaansa. Hän halusi jättää nimenomaan ehtoollisen ”testamentikseen”, viimeiseksi tahdokseen. Jos siis joku tahtoo saada selville, kuka Jeesus oikein oli, niin kannattaa varmasti miettiä tätä, hänen itsensä äärimmäisen tärkeänä pitämää asiaa.

 

Koska ehtoollinen on Jumalan Pojan säätämä asia, sen arvo ei kaadu, jos me emme ymmärrä, kuinka se on mahdollista. Emmehän me ymmärrä muutenkaan, miten Jeesuksen jumalalliset ihmeteot olivat mahdollisia: kuinka hän paransi rampoja ja sokeita, tyynnytti myrskyn, herätti kuolleita. Tai kuinka hän itse nousi kuolleista. Ne tapahtuivat, vaikka me emme ymmärrä, miten.

 

Koska ehtoollinen on Jumalan Pojan säätämä asia, me voimme luottaa että se on totta, vaikka järkemme ei tajua, miten se voi olla totta.

 

Mitä ehtoollinen siis on? Se on Herran Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä, niihin sisältyvinä. Ne ovat toisaalta tavallista leipää ja tavallista viiniä. Mutta koska Jeesus on jumalallisella sanallaan ottanut ehtoollisen leivän ja viinin käyttöönsä, niistä on tullut Jumalan sanaan sidottua ja siihen yhdistynyttä leipä ja viiniä. Jeesuksen lupauksen sanat saavat aikaan, että ehtoollisen leipä on hänen ruumiinsa. Ja viini on hänen verensä. Me emme suullamme maista verta tai lihaa emmekä aivoillamme ymmärrä, miten Jeesus voi olla leivässä ja viinissä. Mutta me saamme luottaa, että Jeesus ei pilaillut ennen kärsimistään. Hänen sanansa ovat totta: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.”

 

Ehtoollinen on muistoateria. Mutta se ei ole pelkästään sitä. Se on myös ”salaisuus” eli ”mysteeri” eli ”sakramentti”. Ja sen salaisuus on siinä, että jollain käsittämättömällä tavalla Jeesuksen meidän puolestamme runneltu ruumis ja sovintoveri veri ovat oikeasti ehtoollisella läsnä, leipään ja viiniin sisältyvinä.  

 

Toisena kohtana on se, mitä hyötyä ehtoollisesta on.

 

Se käy ilmi Jeesuksen sanoista: ”Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Me siis menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen.

 

Miksi näin tapahtuu? Siksi, että Jeesuksen sanat ovat yhdistyneet leipään ja viiniin ja antavat meille sen, minkä ne lupaavat. Ja ne lupaavat täyden anteeksiantamuksen.

 

Oletko sinä joskus tehnyt syntiä Jumalaa vastaan? Haluaisitko saada sen anteeksi? Jos vastaus on kyllä, niin silloin sinun kannattaa kuulla Jeesuksen tekemän testamentin sanoja. Viimeisen tahdon eli testamentin sanat tavallisenkin ihmisen kohdalla hyvin vahva juttu; eikö siis Jumalan Pojan kohdalla näin olisi.

 

Jeesuksen tekemän testamentin sanat sanovat, että ehtoollisen leipä ja viini ovat hänen ruumiinsa ja verensä. Ja että ne syömällä saa syntinsä anteeksi. Ei kyse ole mistään hempeästi tavasta tai rituaalista, vaan Jeesuksen lupauksesta, että leivässä ja viinissä syödään ja juodaan hänet ja hänen tuomansa Jumalan armo. Se on hankittu Jeesuksen ristillä, mutta meille sen välittää ehtoollisen leipä ja viini, hänen ruumiinsa ja verensä, hänen lupauksensa mukaisesti.

 

Kolmanneksi: kuka saa omakseen ehtoollisen tuoman hyödyn ja voiman?

 

Hänen on oltava kastettu, sillä kasteessa tullaan Jeesuksen omiksi. Ehtoollinen kuuluu kastetuille kirkon jäsenille.  Toinen pointti on se, että ehtoollisen voiman ja hyödyn saa omakseen se, joka uskoo sen, mistä ehtoollisen sanat kertovat. Ei Jeesus julistanut lupaustaan tyhjille seinille. Vaan ihmisille, joiden on tarkoitus kuulla ne sanat ja ottaa ne vastaan: ”Ottakaa ja syökää. Tämä on minun ruumiini.” Niissä sanoissa hän antaa ja lupaa syntien anteeksiantamuksen. Se voidaan ottaa vastaan vain jos uskotaan, että se on totta ja koskee minuakin.

 

Näinhän ihmisten välilläkin on. Jos rikot toista vastaan, mutta hän antaa sen sinulle anteeksi, niin miten se omaksutaan itselle, se suhteet korjaava anteeksianto? Siten, että uskotaan todeksi se, että toinen on luvannut antaa anteeksi.

 

Siksi Jeesuksen asettama ehtoollinen suorastaan vaatii uskomista. Hän sanoo: ota sanani todesta! Uskaltaudu luottamaan siihen, että ne koskevat sinuakin: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan sinun puolestasi.”

 

Näin Kristus sanoo meillekin jokaiselle tänään: ”Sitä varten minä annan teille tämän ehtoollisen ja käsken teitä syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan, ottaisitte sen kautta vastaan minun tuomani anteeksiannon.”

 

Siksi, kun tulet ehtoolliselle, usko todeksi se, mitä Jeesus sinulle leivän syömisessä ja viinin juomisessa lupaa. Syntiesi anteeksiannon. Kuule hänen sanasi ja sovella ne itseesi.

 

Ajattele, että hän sanoo sinullekin: ”Hartaasti minä olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne.” Ei hän huvikseen ja turhan päiten käynyt kidutuskuolemaan. Se oli hänelle äärimmäisen kova paikka. Mutta hän kävi sen läpi, koska hän rakasti sinua ja halusi lunastaa sinut vapaaksi kaikesta mikä sinua painaa, että sinäkin pääsisit Jumalan lapseksi. Siksi hän haluaa hartaasti, että sinä uskoisit todeksi sen hyödyn, jonka hän on ehtoolliseen leipään ja viiniin eli ruumiiseensa ja vereensä liittänyt.