Pääsiäissaarna 2009, Lohikosken kirkko

 

Pääsiäispäivän saarna Lohikosken  kirkossa (Sulkava) 12.4.2009

Matt 28:1-8

Sammeli Juntunen

 

Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

 

Pääsiäissunnuntai on uuden maailman ensimmäinen päivä. Kaikki vanha on takana ja unohdettu. Takana on pitkäperjantai, sen tuska ja itku. Takana on syyllisyys ja omantunnon epävarmuus. Maailma on luotu uudeksi ja aika on alkanut alusta.

 

Miksi näin? Eikö kaikki näytä ihan samalta kuin eilenkin?

 

Ei näytä. Eilen vietimme lankalauantaita ja elimme todeksi sen, kuinka Jumalan Poika oli kuollut ja makasi haudassa. Tunsimme, kuinka Jumala on kaukana, ei vaikuta elämässä ja kuinka meidän itse täytyy kehittää elämään sen mielekkyys ja ilo.

 

Mutta tänään, sunnuntaina, Jumala näytti olevansa olemassa. Hän herätti Jeesuksen kuolleista. Hän todisti, että Jeesus tosiaan oli Jumalan Poika. Jeesus nousi kuolleista ja todisti, että kaikesta huolimatta rakkaus voittaa.

 

Vaikka useimmiten meitä peittää pitkäperjantain ja lankalauantain toivottomuus ja raataminen, niin siitä huolimatta viimeinen sana on pääsiäisen ihmeellä. Se on uuden luomisen ensimmäinen päivä, joka tekee kaiken vanhan uudeksi.

 

Miksi näin? Siksi, että loppujen lopuksi ihmisen elämä riippuu siitä, voiko hän toivoa tulevaisuudelta hyvää vai huonoa. Vaikka ulkonainen elämä olisi köyhää, kurjaa ja sairasta, jos ihmisessä elää toivo, hän on rikas ja onnellinen.

 

Tämä näkyy Jeesuksesta. Kun hän vaelsi opetuslastensa kanssa Galileassa, hän ei omistanut mitään. Niin kuin hän itse sanoi: "Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin hän päänsä kallistaisi." Häntä vainottiin ja haukuttiin ja hänen henkeään uhkailtiin.

 

Silti maailmassa ei ole elänyt lempeämpää, jalompaa ja onnellisempaa ihmistä kuin Jeesus Nasaretilainen. - Hänellä oli sydämessään toivo. Siksi hän ei pelännyt mitään, hänen ei tarvinnut haalia itselleen mitään, hänellä ei ollut kiire mihinkään, hän ei kadehtinut ketään eikä ollut mistään katkera. Tähän kaikkeen hänellä olisi ollut hyvät syyt, mutta mitään siitä hän ei tehnyt. Hän rakasti Jumalaa ja ihmisiä ja kulki ympäriinsä ja teki hyvää. Ulkonaiset vaikeudet eivät haitanneet, koska hänellä oli sydämessään toivo. Se johtui Taivaallisesta Isästä, johon Jeesus osasi laittaa kaiken toivonsa.

 

Pääsiäinen on uuden luomisen ensimmäinen päivä, koska silloin tuo sama toivo tuli meidän muitten ihmisten ulottuville. Ennen pääsiäistä ihmiskuntaa oli ahdistanut toivottomuus, synti ja elämän merkityksettömyys. Ne johtuivat siitä, että Jumala oli kaukana. Meidän piti yrittää kelvata Jumalalle omilla teoillamme ja sillä että yritämme olla parempia kuin olemme. Jokaista kunnon kansalaistakin ahdisti epämääräinen epäilys siitä, etten ole kylliksi hurskas. Jotkut yrittivät olla hurskaita, toiset sanoivat, etteivät ole sen huonompia kuin muutkaan, kolmannet väittivät, ettei Jumalaa ole tai ettei hän välitä siitä, miten me elämme. Mutta silti kuolema vaani kaiken taustalla.

 

Pääsiäinen on uuden luomisen ensimmäinen päivä, koska nyt tuo kaikki on takana. Entinen meininki Jumala-asioissa on unohdettu ja uusi sopimus on astunut sen tilalle. Meidän ja Jumala välillä ei enää ole voimassa entinen kontrahti, vaan hän on itse tehnyt uuden kontrahtin, uuden sopimuksen, uuden testamentin.

 

Se näkyy siinä, kuinka "Magdalan Maria ja se toinen Maria" menivät Jeesuksen haudalle. Silloin oli "viikon ensimmäinen päivä". Mutta he eivät vielä tienneet, että se on uuden viikon ja koko uuden maailman ensimmäinen päivä. He luulivat, että vanha järjestys on vielä voimassa. He olivat menossa voitelemaan Jeesuksen kuollutta ruumista, osoittamaan kunnioitusta kuolleelle opituin uskonnollisin menoin, jotta he olisivat olleet hurskaita juutalaisia naisia oppimiensa sääntöjen mukaan.

 

Mutta Jumala oli päättänyt, että uusi aika hänen ja ihmisten suhteissa sai alkaa. Maa järisi, Herran enkeli laskeutui alas taivaasta, vieritti hautakiven pois ja istuutui sille.

 

Onko sinusta liian raskasta vierittää sydämeltäsi pois hautakivi? Onko sinusta liian raskasta kuvitella, että sinun ja Jumalan välit voisivat selvitä niin, että olisit hänen rakas lapsensa? - Jos on, niin elähän hättäile! Niin pitääkin olla. Herran enkeli vierittää kiven pois, et sinä itse.

 

Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta." Niin enkeli sanoo tänä pääsiäisenä sinullekin.

 

Enkeli on kreikkaa ja tarkoittaa lähettilästä. Minäkin olen Herran enkeli, sillä papin tehtävänä on olla Herran lähettiläs ja kertoa ihmisille sanoma Herralta. Niinpä minä kerron sen teille: "Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin hän itse sanoi."

 

Monet teistäkin etsivät yhä elävää kuolleitten joukosta. Se on sitä, että he yrittävät vanhan kontrahdin avulla tulla sen verran kunnollisiksi ihmisiksi, että kelpaisivat naapureilleen ja Jumalalle. Mutta pääsiäisen enkeli sanoo: "Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin hän itse sanoi." Vanhan jumalasuhteen meiningin tilalle on tullut uusi liitto, uusi testamentti, uusi kontrahti.

 

Naiset eivät heti ymmärtäneet, mikä se on. Mutta he tajusivat, että jotain suurta oli tapahtunut. Tästä kertoo se, että he lähtivät heti haudalta, "yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan".

 

Tänä uuden luomisen ensimmäisenä päivänä sinäkin voit lähteä omalta henkiseltä haudaltasi. Sinunkin kohdallasi pätee enkelin sanoma: Jeesus on noussut kuolleista. Sinun ei tarvitse enää kelvata Jumalalle entisellä tavalla. Sinun ei enää tarvitse yrittää ansaita itsellesi elämän tarkoitusta ja mielekkyyttä haalimalla tavaroita, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Sinun elämäsi mielekkyys, sinun Luojasi, on rakastanut sinua niin paljon, että hän on Poikansa kuolemalla ja ylösnousemuksella ottanut pois kaiken sen, mikä estää sinua olemasta Taivaallisen Isän rakas lapsi.

 

Sinä kelpaat. Sen tähden sinulla on sisäinen toivo kaiken ulkonaisen vaikeuden keskellä, niin kuin Jeesuksella oli.

 

Tämä näkyy parhaiten, kun luemme tämän ensimmäisen päivän evankeliumia hieman pidemmälle:

                     

"Mutta yhtäkkiä Jeesus tuli heitä vastaan ja tervehti heitä. He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumarsivat häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Menkää sanomaan veljilleni, että heidän pitää lähteä Galileaan. Siellä he näkevät minut." (Matt 28:10)

 

"Menkää sanomaan veljilleni." - Onko mitään suurempaa ja lohdullisempaa kuin se, että Jumalan Poika sanoo meitä veljikseen ja sisarikseen!

 

Ajattele, millaisia ihmisiä nuo opetuslapset olivat. Heitä oli Pietari, joka oli kolme kertaa kieltänyt tuntevansa Jeesuksen, vaikka aiemmin oli luvannut kuolla hänen puolestaan. Heitä olivat Jaakob ja Johannes, jotka eivät viitsineet pysytellä edes valveilla ollakseen Jeesuksen tukena Getsemanen puutarhassa. Heitä oli koko se joukko, joka oli paennut ja jättänyt Jeesuksen ylipappien ja Rooman sotilaitten käsiin.

 

Ja silti Jeesus tulee heidän luokseen ja sanoo heitä veljikseen. Saman hän sanoo meille, sillä emme me voi olla heitä huonompia. Hän on ylösnousemuksessaan voittanut kaiken sen, mikä erottaa meitä Jumalasta. Siksi hän sanoo meitä veljikseen ja sisarikseen.

 

Jos hän on Jumalan Poika ja me olemme hänen veljiään ja sisariaan, niin mitä se tarkoittaa? - Se tarkoittaa sitä, että me olemme Jumalan lapsia. Siksi tämä on uuden maailman ensimmäinen päivä.

 

Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme. Minä uskon ...