Loistomessun saarna

Helatorstaina 10.5.2018 Savonlinnan Tuomiokirkossa

Luuk. 24:46-53, Room. 8:31-39

 

Mitä kristittynä oleminen on? Olenko minä oikea kristitty? Jos olen, niin miksi?

 

Vastauksia tällaisiin kaikkein syvällisimpiin kysymyksiin on monia, varmaan yhtä monia kuin on ihmisiä ja ihmisenä olemisen tyylejä. Eikä tyyliseikoista kannata ruveta kiistelemään, niin kuin Jani tuossa aiemmin sanoi.

 

Silti uskallan antaa tällaisen yksinkertaisen vastauksen: Kristittynä oleminen perustuu Jeesukseen. Kristittynä oleminen perustuu siihen, kuka Jeesus on; ei siihen, mikä sinun kristillisyytesi tyyli on.

 

Sillä kristittynä ollaan Jeesuksen varassa. Sen varassa, mitä hän on ihmiskunnan hyväksi tehnyt.

 

No mitä Jeesus on sitten ihmiskunnan hyväksi tehnyt?

 

Se on aika helppo oppia ja muistaa miettimällä kristinuskon keskeisiä juhlapäiviä. Niitä on neljä: joulu, pääsiäinen, helatorstai ja helluntai.

 

Jouluna Jumalan Poika syntyi ihmiseksi. Se tarkoittaa sitä, että Jeesuksessa Jumala teki ikäänkuin sillan taivaan ja maan välille, Jumalan ja ihmisen välille. Jeesus on välimies, koska hän on sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Siksi me maan ihmiset voimme hänen kauttaan olla tekemisissä taivaan Jumalan kanssa.

 

Pääsiäisenä Jeesus kuoli meidän puolestamme ja sovitti meidän syntiemme.  Sitten Jumala herätti hänet kuolleista.Välit Jumalaan on näin korjattu. Synnit on sovitettu. Jeesuksen takia saa aloittaa jumalasuhteen puhtaalta pöydältä, vaikka olisi mokaillut elämänsä miten pahasti tahansa.

 

Helluntaina ylösnoussut Jeesus lähetti maailmaan Pyhän Hengen. Se on olennaista, koska Jumalan Henki tuo Jeesuksen ihmiskunnalle hankkiman hyödyn vaikuttavaksi meissä, yhä tänään, meidän nykyihmistenkin sydämissä.

 

Mutta sitten on vielä se neljäs suuri kristinuskon juhla eli helatorstai. Se oli viime torstaina.

 

Mitä helatorstai oikein merkitsee? Mitä sellaista Jeesus teki helatorstaina, että sinä saat sen perusteella olla kristitty?

 

Helatorstai on ”Kristuksen taivaaseen astumisen päivä”. Silloin Jeesus palasi taivaallisen Isänsä luo.

Nyky-Suomessa siitä tiedetään suunnilleen se, mitä pari vuotta sitten oli Ilta-Sanomien lööpissä: ”Alko on kiinni, koska Jeesus meni taivaaseen”. Ja sen takia on ylimääräinen vapaapäivä, johon jotkut saavat vielä yhdistettyä perjantain vapaaksi, niin sittten on neljän päivän vapaa ja voi tehdä jotain keväistä.

 

Mutta helatorstain merkitys on paljon suurempi. Siitä puhutaan vaikkapa tuossa lukupulpetista kuullussa Roomalaiskirjeen tekstissä:

 

[Kristus] on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! (Room. 8:34).

 

Helatorstaina Jeesus palasi taivaaseen Jumalan luo. Sitä tarkoittaa se, että hän ”istuu Jumalan oikealla puolella”, niin kuin tuossa sanotaan. Tai niinkuin sanomme  uskontunnustuksessa: ”- - nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella.”

 

Tuo ”istuu Isän oikealla puolella” ei tarkoita vain jotain oikeanpuoleista paikkaa Jumalan vierellä, jossa Jeesus istua kököttäisi. Ei, vaan se tarkoittaa sitä, että meidän puolestamme kurjaksi ja heikoksi tullut Jeesus korotettiin ensimmäisenä helatorstaina takaisin siihen valtaan, joka hänelle Jumalan Poikana kuuluu.

 

Mitä Jeesus siinä jumalallisessa vallassaan tekee? -  Hän ”rukoilee meidän puolestamme”.

 

Jos mietit, että missähän se Jeesus nykyisin on ja mitähän hän tekee, niin tässä on vastaus: hän on Jumalan luona ja rukoilee meidän puolestamme. Hän rukoilee myös sinun puolestasi, koska sinä olet hänelle niin rakas, että hän antoi henkensä siunun takiasi.

 

Eli jos vielä palataan siihen arkaan kyselyyn, että millä perusteella minä olen kristitty: Se johtuu siitä, että meidän puolestamme jouluna syntynyt ja pääsiäisenä kuollut ja ylösnoussut Jeesus on helatorstaina astunut taivaaseen. Ja siellä hän rukoilee sinun puolestasi. Sen vaikutuksesta hän lähettää sinullekin Pyhän Hengen. Kun mietit omaa kristillisyyttäsi, niin turvaudu vaikkapa tähän helatorstai –juttuun. Sano sydämessäsi hänelle: ”Kiitos Jeesus, että rukoilet Jumalaa minunkin puolestani. Sen perusteella minä olen kristitty.” Ja jos näin sydämesssäsi sanot, niin silloin olet oikealla tiellä. Sillä Jeesuksen rukous on voimakas ja vaikuttaa. ”Kuka voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? - - ”

 

Mitä Jeesus meidän puolestamme rukoilee? No ainakin sitä, että me kristityt olisimme yhtä. Yhtä myös kirkkokunnasta riippumatta. Niinhän hän sanoo tuossa evankeliumissa: ”että he yhtä olisivat - -  Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh. 17:21).

 

Meidän pitää olla yhtä,”Jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” Jos me kristityt olemme erimielisiä ja arvostelemme toisimme, niin silloin meidän todistuksemme Jeesuksesta ei ole uskottava.

 

Sen takia ehdotan, että täällä Savonlinnassa me kristityt yhdistämme voimamme. Yhdistämme voimamme ja käymme rakastamaan toisiamme, jotta voisimme kertoa Savonlinnan ja sen lähialueiden ihmisille uskottavalla tavalla sen, mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi, myös meidän savonlinnalaisten hyväksi.

 

Siihen meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet; jo senkin perusteella, että me kristityt olemme virallisellakin tasolla melkein kaikesta yhtä mieltä. Kirkkokuntien välisistä eroista puhutaan usein, mutta jos tarkemmin miettii, niin yhtäläisyytemme ovat paljon, paljon suurempia kuin ne erot.

 

Me olemme käsittääkseni yksimielisiä esimerkiksi siitä, mitä Jeesus on ihmiskunnan hyväksi tehnyt. Eli toisin sanoen vaikka siitä, mitä jouluna, pääsiäisenä, helatorstaina ja helluntaina hän meidän hyväksemme teki.

 

Joten jätetään vähemmälle ne erimielisyydet. Annetaan sen vaikuttaa meissä, mitä taivaaseen astunut Jeesus meidän puolestamme Isältä rukoilee: ”Että he yhtä olisivat, että maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”

 

Sillä me tiedämme, miten tappiomieliala on valtaamassa tätä kaupunkia. Me tiedämme, että Savonlinna totisesti tarvitsee uutta toivoa. Voisiko se olla se toivo, jonka Jumala on Jeesuksessa meille ihmisille tuonut?

 

Voisiko se olla niin, että yhteinen rukous, kristittyjen yhteyden kokeminen, yhteinen avustustoiminta jne. toisivat sen uuden toivon? Että me savonlinnalaiset oppisimme Jeesuksen kautta uskomaan ja näkemään, miten kauniin kaupungin ja sitä ympäröivän luonnon Jumala on meille tämän seudun asukkaille antanut. Että yhteys Taivaan Isään loisi meille savonlinnalaisille uuden yhteyden toinen toiseemme. Että yhä useampi savonlinnalainen havahtuisi siihen, että ei sellainen ole jotain ihme hihhulointia. Vaan että se on ihan normaalia ihmisyyttä, jota me ihmiset tarvitsemme. Me tarvitsemme Jeesusta, koska meidät on Jumalan kuviksi luotu.

 

Siinä tällä kaupungilla ja sen ihmisillä on sellainen toivo, että sitä yhden yliopiston lakkauttaminen ei meiltä vie.

 

Nouskaamme siksi tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme. Siinäkin on lueteltu niitä yhteytemme perusteita.

 

Ja rakkaat kristityt. Sen takia me saamme tänään polvistua myös yhteiseen ehtoollispöytään.

 

Minä uskon - - - .