Tuomiosunnuntaina Kerimäellä

Saarna Kerimäen talvikirkossa 20.11.2016

Matt. 25:31-46

 

Kannattaako varastaa, jos siitä ei jää kiinni? Jos pistää salaa taskuunsa karkkipussin, niin mitä se haittaa? Ei siitä koidu kenellekään vahinkoa. Kauppiaat ovat panneet kaikille tavaroille sellaisen hinnan, että niissä on mukana se, että aina sitä tavaraa jonkin verran varastetaan.

 

Samalla tavalla voi ajatella kallimmistakin tavaroista. Jos haluaa hienon takin, mutta siihen ei ole rahaa, niin sehän on epäreilua. On siis ihan OK, että varastaa, jos siitä ei jää kiinni.

 

Samaa ajattelua voi jatkaa pidemmällekin. Onko ylipäätän olemassa mitään oikeaa tai väärää? Eikö kaikki ole kiinni siitä, miltä kenestäkin tuntuu?

 

Tänään on tuomiosunnuntai. Se muistuttaa meitä siitä, että oikea ja väärä on olemassa. Ihminen jää lopulta kiinni kaikesta väärin tekemisestä.

 

Tämän nykyisen maailman lopussa Jumala herättää eloon  kaikki maailmassa joskus eläneet ihmiset. Meidät kaikki kootaan tuomiolle. Ja tuomarina on Jeesus.  Jumalan kirjat avataan, ja meidät tuomitaan sen mukaan, mitä niihin on meistä kirjoitettu. Kukaan ei voi salata Jumalalta mitään.

 

Tämä on pelottava asia. Ihmiset erotellaan toisistaan niihin, jotka tuomitaan rangaistukseen ja niihin, jotka saavat ihanan palkkion uudessa maailmassa, jonka Jumala luo.

 

Erottelu tapahtuu seuraavien asioiden perusteella:

-          Onko ihminen antanut ruokaa nälkäisille vaiko ei?

-          Onko antanut juotavaa janoisille?

-          Onko tarjonnut kodin kodittomalla?

-          Onko antanut vaatteita alastomille?

-          Onko käynyt tervehtimässä ja lohduttamassa sairaita?

-          Onko käynyt tervehtimässä ja lohduttamassa vankeja?

 

Ei siis auta se, että ihminen ei varasta kaupasta eikä tee pahoja rikoksia. Meidät tuomitaan sen perusteella, että olemmeko me auttaneet avun tarpeessa olevia ihmisiä.

 

Tätä ajatellessa ainakin minua rupeaa pelottamaan. Elämäni aikana on tapahtunut montakin kertaa, että olen ollut itsekäs enkä ole auttanut avun tarpeessa olevia. Miten minun käy viimeisellä tuomiolla?

Tuomiosunnuntai muistuttaa minua siitä, että minun pitää korjata elämääni. En saa elää itsekkäästi, vaan minun pitää auttaa hädässä olevia ihmisiä.

Mutta se ei riitä. Sillä tiedän, että en pysty olemaan niin hyvä, että sen perusteella selviäisin viimeisestä tuomiosta.

 

Mikä meitä sitten voi auttaa?

 

Meitä voi auttaa vain se, että Jumalan tuomioistuimessa tuomarina on Jeesus.  Ja hän on sanonut, että viimeisellä tuomiolla hän ei tuomitse ketään, joka uskoo häneen.

 

Näin Jeesus sanoo Raamatussa: "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita.” (Joh. 3:17-18). Ja hän sanoo näin: ”Se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään.”

 

Mitä Jeesukseen uskominen tarkoittaa?

 

No ajattele vaikka sitä tilannetta, kun Jeesus oli naulittu kuolemaan ristille. Silloin hänen vierelleen oli naulattu kaksi muutakin ihmistä, toinen hänen oikealle ja toinen hänen vasemmalle

puolelleen. He olivat rosvoja.

 

Toinen rosvoista pilkkasi Jeesusta: ”Jos sinä olet muka Jumalan Poika, niin auta itseäsi ja meitä!” Silloin toinen sanoi hänelle: ”Me olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." Ja sitten se rosvo käänsi kasvonsa vierellään riippuvaa Jeesusta kohti ja sanoi hänelle: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

 

Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

 

Tuo rosvo uskoi Jeesukseen. Hän oli elämänsä aikana tehnyt monia pahoja tekoja. Ryöstellyt, ollut väkivaltainen, ehkä tappanut. Mutta ratkaisevaa oli se, että lopulta hän pyysi Jeesukselta apua. Ja silloin toteutui se, mistä Jeesus sanoi: ”Sitä joka uskoo minuun, ei tuomita.”

 

Tästä tuomiosunnuntai muistuttaa meitä. Oikea ja väärä on olemassa. Meidän pitää välttää kaikkea väärää. Ja meidän pitää tehdä hyvää, varsinkin hädässä oleville ihmisille.

 

Mutta kukaan meistä ei pysty tekemään riittävästi hyvää. Eikä kukaan meistä kykene olemaan tekemättä koskaan pahaa. Siksi meillä on oltava jokin muu keino selvitä viimeisellä tuomiolla.

Ja se on Jeesukseen uskominen. Eli sen uskominen, että Jeesus on kärsinyt meidän pahojen tekojemme rangaistuksen ristillä.  Se joka uskoo sen todeksi, se selviää viimeisellä tuomiolla. Siellä tuomarina on nimittäin ihminen, joka itse on kerran  tuomittu meidän puolestamme. Ja siksi tuomarillamme on oikeus vapauttaa tuomiosta jokainen häneen uskova.

 

Ei se rosvo ollut ansainnut mitään muuta kuin ankaran tuomion. Mutta silti Jeesus lupasi hänelle, että häntä ei tuomita vaan hän pääsee paratiisiin.

 

Kun sinut kastettiin, niin tämä sama Jeesuksen lupaus annettiin sinulle omaksi. Siksi se lupaus koskee sinua. Ja tänään, kun tulet ehtoolliselle syömään Jeesuksen leipää ja juomaan Jeesuksen viiniä, niin siinä saat lupauksen uudelleen omaksesi. Kun tunnet leivän kielelläsi ja kun maistat viinin suussasi, niin saat olla varma siitä, että Jeesuksen takia sinua ei tuomita.

 

Muistathan kiittää siitä Jeesusta. Paras kiitos on se, että autat ihmisiä, jotka tarvitsevat apua.