Miten Jumalaan voisi uskoa?

Saarna Savonlinnan Tuomiokirkossa 11.10.2015

20. sunnuntai helluntaista. Usko ja epäusko

Joh. 7:40-52; Kol. 1:19-23

 

Hyvät kuulijat,

 

Monet nykyihmiset kyselevät sisimmässään, että miten minä voisin uskoa Jumalaan. Jumalasuhde antaisi merkitystä elämään, mutta ongelmana on se, että minä kun en osaa uskoa.

 

Julkisuudessa tällainen pohdinta on harvinaista. Julkisuus ohjaa ihmisiä etsimään hyvää elämää jostain muualta kuin jumalasuhteesta: vaikkapa terveellisistä elämäntavoista tai eettisyydestä tai hyvistä harrastuksista. Mutta hyvin harvoin Jumalasta tai Jeesuksesta.

 

Jeesuksen aikana asia oli ihan päinvastoin. Ihmisissä eli kiihkeänä odotus Messiaasta. Messias eli ”Herran voideltu”, tulisi korjaamaan uskonnon asiat ja toisi tavalliselle ihmiselle mahdollisuuden päästä yhteyteen Jumalan kanssa. Sitä odotettiin ja toivottiin.

 

Tämä näkyy päivän evankeliumista. Kun Jeesus puhui Jerusalemissa lehtimajanjuhlilla, ihmiset alkoivat kiistellä hänestä. Toiset sanoivat: ”Tämän täytyy olla se profeetta.” Toiset sanoivat: ”Hän on Messias”. Mutta toiset epäilivät: ”Ei kai Messias Galileasta tule!”

 

Ymmärrän noita jerusalemilaisia ja heidän kiihkeätä väittelyään. Jumala on ihmiselämän tärkein asia.

 

Jotkut teistä muistavat varmaan radiotoimittaja Hannu Taanilan. Vielä kymmenisen vuotta sitten hän oli tunnettu julkisuuden henkilö, josta toiset pitivät ja toiset eivät. Eräässä radio-ohjelmassaan hän sanoi, että ”ihminen on Jumalasta sairas olento”. Näin hän sanoi, vaikka oli itse ateisti. Ajattelen, että hän oli ymmärtänyt aika paljon siitä, mitä sana Jumala tarkoittaa. Jos Jumala on olemassa, hän on ihmisen elämän syvin tarkoitus. Hän on ihmisen elämän perimmäinen syy ja päämäärä. Ilman Jumalaa ihminen on henkisesti näivetystautinen.

 

Miten sitten Jumalaan voisi uskoa? Mistä sen uskon voi saada?

 

Eräs keino, tosin vaatimaton, voisi olla tiede. Nykytieteen valossa Jumalan olemassaolo näyttää jälleen, jos ei nyt varmalta, niin kuitenkin aivan järkevältä ja mahdolliselta. Vallitseva tieteellinen teoria maailman synnystä on ns. alkuräjähdysteoria. Sen mukaan maailmankaikkeus syntyi n. 13,7 miljardia vuotta sitten, kun mahdottoman pieni piste, singulariteetti alkoi laajeta valtavalla nopeudella. Silloin syntyivät energia, aine, aika ja tila. Se muistuttaa aika paljon ajatusta siitä, että maailma on luotu tyhjästä. Ja kaiken lisäksi alkuräjähdysteoria herättää kysymyksen siitä, että miksi se pieni piste räjähti juuri oikealla voimalla, jotta siitä saattoi syntyä tämä nykyinen maailmankaikkeus, joka voi ylläpitää elämää. Onko Luoja sittenkin olemassa? Nimittäin sillä perusteella, että alkuräjähdyksessä vaikuttaneet neljä perusvoimaa (painovoima, heikko ydinvoima ja vahva ydinvoima sekä sähkömagnetismi), niiden on pitänyt olla aivan täsmälleen oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Jos ei olisi ollut, vaan klappia olisi ollut edes tuhannesmiljardisosan verran, kaikkeus olisi levähtänyt kuin ”Jokisen eväät”; tai sitten kaikki olisi palannut takaisin singulariteetin pienen pieneksi pisteeksi. Onko siis oltava Luoja, joka on säätänyt nuo voimat oikein?

 

Tällaisella tieteellä ja sitä miettivällä filosofialla voi päästä pienen pienen askeleen lähemmäs Jumala-uskoa. Mutta ei se vielä mitään jumalasuhdetta voi ihmiselle tuoda.

 

Miksi? Koska jos Jumala on olemassa, hän on jossain aivan toisella tasolla kuin me ihmiset ja kaikki muu luotu. [piirrä] ”Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä”, on eräs viisas teologi sanonut. Ihmisen ja Jumalan välissä on luojan ja luodun välinen ääretön kuilu. Kuilu tarkoittaa sitä, että vaikka ihminen menisi raketilla miten kauas tahansa, toisiin galakseihin, ei Jumalaa sieltä löytyisi. Tai vaikka ihminen etsisi parhaalla elektronimikroskoopilla, ei Jumalaa atomien ytimessä olisi löydettävänä.

 

Silti ihminen on koko olemassaolonsa ajan yrittänyt ylittää Luojan ja ihmisen välisen kuilun. Tästä kertovat ihmisten luomat filosofiat ja uskonnot. Ne ovat kuin tikapuita, joilla ”Jumalasta sairas” olento yrittää kiivetä Jumalan luo. [piirrä] Samaa yritystä on myös eettinen yritys olla hyvä ihminen. Siinä ajatellaan, että kun olen tarpeeksi hyvä, pääsen Jumalan yhteyteen.

 

Mutta ei se niin mene. Mitkään ihmisen tekemät uskonnolliset, filosofiset, eettiset tai edes taiteen tikapuut eivät yllä Jumalan luo. Ne saattaavat yltää korkeallekin, mutta lopulta ne murtuvat, ja ihminen tippuu korkealta.

 

Ainoa mahdollisuutemme on siinä, että Jumala itse ylittää luojan ja luodun välisen kuilun. Ja hyvät kuulijani, se on jo tapahtunut. [piirrä] Se tapahtui Jeesuksessa. Hänessä Jumala syntyi ihmiseksi. Hänessä Jumala tuli yhdeksi meistä, tänne meidän tasollemme. Siksi Jeesus on silta Jumalan ja ihmiskunnan välillä. Jeesus on silta Jumalan ja sinun välilläsi. Se silta rakennettiin, kun Jeesus syntyi. Siksi enkeli sanoi paimenille jouluyönä: ”Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Katso teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja. - -  Te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa. Taivaan ja maan välinen kuilu on siis ylitetty. Jumala teki Jeesuksessa sen, mihin meidän tieteemme, uskontomme, filosofiamme tai eettinen yrityksemme ei riitä.

 

Päivän kirjetekstissä tästä sanotaan näin:

 

”Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä

sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.” (Kol. 1:19-20)

 

Jeesuksen risti yhdistää taivaan ja maan lopullisesti. Risti kertoo siitä, että Jeesuksessa Jumala ei ainoastaan syntynyt ihmiseksi meidän tasollemme. Ei, vaan Jeesuksessa Jumalan sen lisäksi kuoli puolestamme ristillä.  Ja siinä on tehty rauha taivaan ja maan, Jumalan ja ihmisen välillä. Siinä on tuotu meille kaikille syyllisyyden sovitus. Syntimmekään eivät voi Jeesuksen ristin takia enää erottaa meitä Jumalasta, sillä hänen takiaan ne saa kokonaan anteeksi.

 

Miten Jumalaan voisi uskoa? Tiedettä parempi keino on Jumalan lupauksen kuuleminen. Se synnyttää uskon. Jumala on luvannut, että tämä Jeesus ja hänen ristinsä on taivaan ja maan yhdistäjä; myös sinua varten. Jumala itse on sen luvannut: Jeesuksessa taivas ja maa on yhdistetty ja sovinto tuotu; myös sinua varten. Tartu tähän lupaukseen, mieti sitä. Sen kautta sinä alat uskoa ja löydät Jumalan.

 

Ja jos tämä lupaus ei herätä sinussa yhtään uskoa, niin älä siitäkään huoli. Tule ehtoolliselle. Siellä saat syödä ja juoda sen lupauksen; leivässä ja viinissä. Voit ajatella, että kun syöt ja juot ne, silloin syöt ja juot Jeesuksen ja hänessä olevan lupauksen. Silloin sinä omistat itsellesi sen tosiasian, sen Jumalan lupauksen, mistä olen yrittänyt piirtää. Jumala on Jeesuksessa tullut maailmaan sinua varten, jopa sinuun. Näin ehtoollisen kautta pääset kiinni siitä asiasta, johon me kristityt uskomme.

 

Nyt nousemme tunnustamaan tuon uskon sanallisesti: Minä  uskon - -