Leipäihme Puumalassa

Saarna Puumalassa 10.3.2013

4. paastonajan sunnuntai

Joh. 6:1–15

 

Hyvä kirkkoväki,

 

Pieni poika toi Jeesuksen opetuslapsille viisi leipää ja kaksi kalaa. Miten se oli mahdollista, että Jeesus pystyi ruokkimaan niillä väkijoukon, jossa oli viisi tuhatta miestä ja naiset ja lapset päälle?

 

Tämä on askarruttanut Raamatun lukijoita kautta sukupolvien. Tapahtumalle on keksitty erilaisia selityksiä.

 

Yhden selityksen mukaan pikkupojan epäitsekäs teko sai muutkin ihmiset havahtumaan siihen, että omista eväistään piti jakaa muillekin. Niinpä viittojen suojista alkoikin löytyä leipää, joka oli ensin piilotettu vain itseä varten.

 

 Toinen selitys lähtee siitä, että muinaisina aikoina evankeliumeita kopioitiin käsin papyrykselle. Yhdessä vaiheessa Johanneksen evankeliumin jollekin kopioijalle on sattunut pieni mutta harmillinen kirjoitusvirhe. Yksi s -kirjain lipsahti pois ja sanaväli meni yhden kirjaimen vikaan. Niin syntyi virheellinen muoto ”viisi leipää ja kaksi kalaa”.  Alunperin tekstissä luki pojan tuoman ruuan määrästä, että sitä oli ”viis leipää ja kaks sikalaa”. Ja siitähän sitä sitten riitti!

 

Minusta nuo molemmat ovat yhtä kaukaa haettuja selityksiä.

 

Mikä sitten on oikea selitys? Se on se, että Jeesus oli Jumalan Poika. Siksi hän pystyi tekemään ihmeitä eli kumoamaan Jumalan maailmana säätämät normaalit luonnonlait.

 

Johanneksen evankeliumin alussahan kerrotaan, kuka Jeesus perimmiltään oli: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmistehn valo. - -  Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaa, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalleen antaa.”

 

Eli Jeesus oli ja on lihaksi tullut eli ihmiseksi syntynyt Jumalan Sana. Uuden testamentin alkukielen, kriekan mukaan Sana on Logos. Se voidaan kääntää myös ”Järki”. Siis Jeesus oli persoonaltaan Jumalan Järki, Jumalan ajattelu, jolla hän on luomisessa säätänyt kaiken kohdalleen. Myös ainetta määräävät luonnonlait. Siksi Jeesus saattoi muuttaa luonnonlait niin, että viidestä leivästä ja kahdesta kalasta riitti syötävää tuhansille. Ja jäi vielä ylikin 12 korillista leivänpalasia.

 

Kun tämä ihme oli tapahtunut, ihmiset olivat ällikällä lyötyjä. He sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” 

 

Mutta sitten seuraa aika ihmeellinen lause: ”Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.”

 

Miksi ihmeessä Jeesus vetäytyi vuorelle, eikä jäänyt ottamaan vastaan ihmisten suosiota? Hänhän olisi voinut tehdä vaikka miten paljon hyvää, jos olisi ollut kuningas ja hänellä olisi ollut valta monistaa leipää.

 

Juuri sellaiseksi kuninkaaksi ihmiset Jeesuksen halusivat. He olivat köyhiä ja nälkäisiä ja tarvitsivat leipää. Johanneksen evankeliumin jatkossa kerrotaan, että he lähtivät seuraavana päivänä veneillä etsimään Jeesusta vähän matkan päässä olevasta Kapernaumin kaupungista.

 

Mutta heti alkuun Jeesus teki heille selväksi, että hän ei suostunut sellaiseksi kansanjohtajaksi. Hän sanoi heille: ”Ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän."

 

Jeesus ei halunnut sellaiseksi kuninkaaksi, joka tuo aineellisen hyvinvoinnin.

 

Tämän hän oli ihan selvästi päättänyt jo julkisen toimintansa alkuvaiheessa. Silloin hän oli paastoamassa autiomaassa. Kun hän oli paastonnut 40 päivää, hänen tuli lopulta nälkä. Silloin paholainen ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näitten kivien muuttua leiviksi.”

 

Siinä oli taustalla seuraava houkutus: Jos sinulla kerran on jumalallinen voima tehdä ihmeitä, niin käytä sitä! Ajattele, miten paljon hyvää voit tehdä! Nälkä poistuu maailmasta, samoin köyhyys ja kurjuus. Voi toteuttaa ihmisten välisen tasa-arvon, voit kouluttaa heidät, poistat riiston. Jos kerran olet Jumalan Poika, niin rupea käyttämään jumalallista kykyäsi ja tee ihmisille leipää, niin he seuraavat sinua ja voit johtaa heidät hyvään.

 

Mutta Jeesus vastasi paholaiselle: ”Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” Hän ei suostunut leipäkuninkaaksi, vaan sanoi: ”Mene pois, saatana, sillä ihmisen pitää palvella ainoastaan Herraa, Jumalaa.”

 

Leipä on kyllä hyvää ja tärkeää. Mutta Jeesus tiesi, että hänen tehtävänsä oli antaa ihmisille jotain vielä tärkeämpää ja parempaa. Siksi hän sanoi väkijoukolle: ”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän.”

 

Nykyisin julkisuudessa puhutaan usein siitä, kuinka merkittävää työtä kirkko tekee: se avustaa köyhiä, se pitää leipätoreja nälkäisille, se antaa velkaneuvontaa, diakoniatyö auttaa kurjia, kirkko tekee kehitysaputyötä Kirkon ulkomaanavun kautta.

 

Ja onkin ihan oikein arvostaa tuota työtä. Ja on ihan oikein tehdä sitä. Antoihan Jeesus itse meille esimerkiksi vaikkapa laupiaan samarialaisen.

 

Mutta jos julkisuudessa arvostetaan kirkosta aina pelkästään leivän jakelua ja köyhien avustamista, se on samaa kuin että Jeesuksesta yritetään tehdä kuningasta siksi, että hän osasi tehdä leipäihmeen. Se on Jeesuksen käyttämistä sellaiseen, mikä hän ei halua olla.

 

Jeesus haluaa, että hän ja hänen kirkkonsa antavat ihmisille muutakin kuin leipää ja sosiaaliapua. Han haluaa antaa kirkkonsa avulla ihmisille yhteyden Jumalaan.

 

Tämä näkyy myös siitä, mihin suuntaan Jeesus ohjasi keskustelun sen väkijoukon kanssa, joka oli halunnut tehdä hänestä kuninkaan. Hän sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan” (6:35). Ja: ” Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."

 

Mitä Jeesuksen syöminen leipänä oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa uskomista häneen. Se tarkoittaa uskomista siihen, että Jeesuksessa Jumala on lähestynyt minuakin, tulemalla minun tasolleni, ihmiseksi. Se tarkoittaa luottamista siihen, että Jeesus antoi ruuumiinsa kuolemaan minun edestäni, syntieni sovitukseksi. Että minä pääsisin Taivaallisen Isän lapseksi.

 

Jeesus ei suostunut leipäkuninkaaksi, koska Jumala oli määrännyt hänet ihmiskunnan Vapahtajaksi. Vapahtaja on sellainen, joka ottaa meiltä pois jumalasuhteen syyllisyyden, salaisenkin syyllisyyden. Ja sen Jeesus teki sinunkin hyväksesi, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.

 

Sen saa omakseen ehtoollisella. Ehtoollinen on paikka juuri sellaiselle ihmiselle, joka haluaisi tulla Jeesuksen luo ja uskoa häneen, mutta ei osaa. Ehtoollisessa tällainenkin ihminen saa kuulla sanat: ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”. Ja sitten kun syö ehtoollisen leivän, saa olla varma siitä, että nyt minä olen ottanut suuhuni ja sydämeeni Jeesuksen, joka on kuolemallaan sovittanut minut Jumalan kanssa. Ja kun juo ehtoollisen viinin, niin saa varmana luottaa siihen, että tässä minullekin annetaan Jeesuksen veren tuoma liitto Jumalan kanssa.

 

Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme - -